Ajatuksia alkaneesta vuodesta

Oli pakko liittää tähän postaukseen myös mun uusi suosikki kappale. (Sani - UNI (Lintuja tuulessa, säv. Timo Metsola, san. Sana Mustonen)) Löysin ihan sattumalta Sanilta muutaman uuden biisin, ja tämä Uni on niistä toinen. Olen nyt joka ilta sitä kuunnellut ja vielä monta kertaa putkeen, koska tämä on vaan niin ihana kappale! Ja mitkä sanat ♥ Itku ei ole kovin kaukana, kun tätä oikein ajatuksella kuuntelee. Ne varsinaiset ajatukset löytyy postauksen lopusta.


Uni on se paikka, jonne meistä kuka vaan
hyväksytään, vaikka toisi murheet mukanaan
Uni on se paikka, jossa myös ne rakkaat nään,
jotka oli liian enkeleitä elämään. 
  
Uni on se paikka, jonne meistä kuka vaan
lähteä voi keventämään omaa sieluaan
Jotkut surut koittaa kaivaa jalan alta maan,
mutta surullisetkin voi lentää unissaan

Hiljaa silmät kiinni paan,
leijun paikkaan parempaan
Aamuun mennessä taas saan
uuden otteen maailmaan

Unenkaltaiseksi kuvittelen sen,
paikan josta vielä mitään tiedä en
Unenkaltaiseksi, mutta silloin vaan,
silmiä en pystyisi mä aamuun avaamaan 
Hiljaa silmät kiinni paan,
leijun paikkaan parempaan
Aamuun mennessä taas saan
uuden otteen maailmaan

Uni on se paikka, jonne meistä kuka vaan
hyväksytään, vaikka toisi murheet mukanaan
Uni on se paikka, jossa myös ne rakkaat nään,
jotka oli liian enkeleitä elämään

Tyynyyn painan raskaan pään
Vaivun uneen lämpimään
Ei oo kiire mihinkään
Ei oo kiire nyt enää


Tämä vuosi on alkanut omalla kohdalla hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa. Ihan ensimmäinen viikko oli ihanaa aikaa ja mä suorastaan leijuin pilvissä. Sitä ihanaa elämää ei kuitenkaan kestänyt kuin se viikko. Tällä hetkellä mennään aika negatiivisilla ajatuksilla ja mietteillä. Pelko siitä, että mun tämän vuoden helmikuu on samanlainen kuin kahtena edellisenä vuonna, on suuri. Mä oon myös tällä hetkellä aika surullinen ja peloissaan. Mä oon peloissana tulevaisuuden suhteen. Olen miettinyt elämän tarkoitusta, mikä se kohdallani on. Mutta mä en tiedä.

Jotenkin sitä toivoi ja oletti, että tämä vuosi olisi oikeasti ollut se mun vuosi. Toki tätä vuotta on eletty vasta muutama viikko, mutta silti. Jotenkin on vaikea uskoa että tämä vuosi olisi yhtään muita vuosia parempi. Joka ilta/yö mä uskon parempaan huomiseen, mutta olen lähes joka päivä pettynyt. Se parempi huominen ei ole vain tullut. Mun pitäis päästä jotenkin näistä ajatuksista ja mietteistä eroon, mutta se on aivan helvetin vaikeaa unohtaa asioita ja näitä ajatuksia. Jokainen päivä ei ole kuitenkaan ollut ihan paha, mutta ei missään nimessä paras. Tuntuu, että jos yritän jotain pientä edes, niin sekin epäonnistuu. Lakkasin uskomasta parempaan huomiseen, mutta uskon edelleen, että jossain vaiheessa elämä alkaa taas näyttämään valoisalta.

Ajatuksia ja menneitä tapahtumia en voi unohtaa, mutta voin silti yirttää elää mahdollisimman hyvää elämää. Musiikki, blogi ja hyvät ihmiset ympärilläni auttaa tällä hetkellä jatkamaan eteenpäin.

Miten sinun uusi vuosi on alkanut?

Ei kommentteja

Kiitos paljon kommentistasi! ♥
Vastaan kommenttiisi 99% varmuudella!